Totuuden hetki

Päivä uus. Keli on hyvä. Loistavaa!

Ei muuta kun soittoa Taunuksen omistajalle, nyt kiinnostais koeajo, kun ilmakin suosii! Ja sehän omistajalle sopii! Samantien kaverin kanssa liikkeelle autoa katsomaan.

Kaverikin ihastuu =)

Ja minä hullaannun. Koeajo on aika mieletön. Auton alusta on löysä ja niiailee jokaiseen suuntaan oikein relusti. Omistajan mukaan se on ominaisuus, mitä ei tästä autosta saakaan pois. Töyssyt auto kuitenkin ottaa varsin mukavasti ja heilauttelematta koria liiemmälti. Jarrutuksissa niiaus on todella syvä. 1600:n moottorin tehoreservit eivät paljoa säväytä Saabien jälkeen, mutta se fiilis muuten!!! Sisältä auto on kuin uusi lukuunottamatta vanhan auton hivenen tunkkaista hajua ja reunoistaan kulahtaneita etupenkkejä. Pintapellit on hyvät, ruostettai ei lainkaan. Kauneusvirheenä vasemman puolen lokasuoja on hieman erisävyinen, kuin muu auto, sillä se on joskus ajettu kiveen ja korjattu sen jälkeen. Vasemman kyljen omistajan tytär on ajanut autotallin oven karmiin, joten siinä on ikävät naarmut. Onneksi aika lievät, eikä peltikään ole pahasti painunut.

Ei muuta kun keskustelemaan hintapolitiikasta! Pyynti on 5000mk + uudehkot talvirenkaat 500mk. Yritän tinkiä talvirenkaita kaupanpäälle, mutta myyjä pysyy tiukkana. Onneksi on tullut kesätyörahat säästettyä...

Noh, ei auta. Tämä auto on saatava! Rahat tiskiin ja Taunus on minun!


Taunus pestynä ja vahattuna vuonna 2001