Ekat kunnon tyypit.... Ja sit loppu virta
Itse-rakennetut ruiskun osien kiinnityskilkkeet sekä välisäiliö maalauksen osalta valmiit. Ei muuta kun osta paikalleen ja testaamaan, josko nyt välisäiliö pitäis, kun kannen kiinnityspulttien määrä tuplaantui. Reteesti vaan kaikki liitokset ilman tiivisteliimaa, katotaan nyt kerralla, miten pärjäis näin.
Kone käymään ja välisäiliön kannen tiiviste todellakin pitää. Sen sijaan letkujen lähtöjen tiivisteet eivät pidä ilman liimaa, mutta vuoto on siinä määrin vähästä, ettei se vielä huolestuta. Ei muuta kun kone hörspöttämään itsensä lämpimäks. Edelleenkään kylmänä kone meinaa sammua heti, jos koskeekin kaasuun. Auto ulos tallista varovasti, pakoputki krohisten matkalla lattiaan.
Ja sit Mikon kanssa ekat tyypit V6-Taunuksesta! Maa on märkä, joten hiekkatiellä ei taho kakkosella ottaa pitoa... Kolmosella sit rupee lähtemään kuin tykin suusta, vaikka kone käy vähän hassusti ja pätkii välillä. Kiihtyvyys silti noin neljätoista kertaa kovempi kuin taussönd-kuussatasella =)
Muutaman kilometrin varovaisen kokeilun jälkeen huomaan valojen välillä himmenevän, välillä taas kirkastuvan. Ja sit kone lakkaa vastaamasta kaasuun, ja köh köh köh put put put tsuhh. Noni, se sammu siihen. Virta vissiin loppu, mut miks? Viimesillä vauhdeilla rullaillaan seuraavaan tienhaaraan ja työnnetään auto pihan sivuun, ja sit puhelinta käteen ja faija paikalle tonnarilla. Päätetään kokeilla, josko akku suostuis sen verran latautumaan, että auton vois ajaa kotiin huomiovaloilla, niin ei tarttis hinailla, ja sais sen suoraan talliinkin. Homma toimii, ja hetken päästä körötellään pimeessä Saban perässä ilman valoja.
Matkalla meikäläisellä välähtää. Granada, josta Tanen kone on, seisoi kotopihalla parisen vuotta joutilaana odottaen aikaa parempaa. Sinä aikana omasta ysisatkusta loppu laturin hiilet, ja koska Granadassa on samainen Boschin laturi kuin Sabassa, otin Granadasta tilalle siinä olleen hiilisillan. Kotona tarkastelu varmistaa epäilyn. Taunuksen keullalla olevassa laturissa ei ole hiilisiltaa lainkaan! Ilmankos laturin merkkivalokaan ei missään vaiheessa toiminut =)
Kone käymään ja välisäiliön kannen tiiviste todellakin pitää. Sen sijaan letkujen lähtöjen tiivisteet eivät pidä ilman liimaa, mutta vuoto on siinä määrin vähästä, ettei se vielä huolestuta. Ei muuta kun kone hörspöttämään itsensä lämpimäks. Edelleenkään kylmänä kone meinaa sammua heti, jos koskeekin kaasuun. Auto ulos tallista varovasti, pakoputki krohisten matkalla lattiaan.
Ja sit Mikon kanssa ekat tyypit V6-Taunuksesta! Maa on märkä, joten hiekkatiellä ei taho kakkosella ottaa pitoa... Kolmosella sit rupee lähtemään kuin tykin suusta, vaikka kone käy vähän hassusti ja pätkii välillä. Kiihtyvyys silti noin neljätoista kertaa kovempi kuin taussönd-kuussatasella =)
Muutaman kilometrin varovaisen kokeilun jälkeen huomaan valojen välillä himmenevän, välillä taas kirkastuvan. Ja sit kone lakkaa vastaamasta kaasuun, ja köh köh köh put put put tsuhh. Noni, se sammu siihen. Virta vissiin loppu, mut miks? Viimesillä vauhdeilla rullaillaan seuraavaan tienhaaraan ja työnnetään auto pihan sivuun, ja sit puhelinta käteen ja faija paikalle tonnarilla. Päätetään kokeilla, josko akku suostuis sen verran latautumaan, että auton vois ajaa kotiin huomiovaloilla, niin ei tarttis hinailla, ja sais sen suoraan talliinkin. Homma toimii, ja hetken päästä körötellään pimeessä Saban perässä ilman valoja.
Matkalla meikäläisellä välähtää. Granada, josta Tanen kone on, seisoi kotopihalla parisen vuotta joutilaana odottaen aikaa parempaa. Sinä aikana omasta ysisatkusta loppu laturin hiilet, ja koska Granadassa on samainen Boschin laturi kuin Sabassa, otin Granadasta tilalle siinä olleen hiilisillan. Kotona tarkastelu varmistaa epäilyn. Taunuksen keullalla olevassa laturissa ei ole hiilisiltaa lainkaan! Ilmankos laturin merkkivalokaan ei missään vaiheessa toiminut =)
posted by Tuukka Haapaniemi at
22:32
|
0 comments
